lauantai 25. huhtikuuta 2015

Kevät

Nurmikko vihertää, krookukset puskevat kukkapenkistä ylös, pensaat ovat hiirenkorvilla. Vuodenajoista ihanin, kevät on täällä! Pienen pihakoiran omistajakin alkaa herätä talvihorroksesta. Blogi on ollut vaitelias. Joskus juttu ei luista ja hiljaisuus on kultaa. Pulmusen alkuvuoteen on silti mahtunut monenmoista.

Pulmun hengitystieoireet saatiin kuriin kortisonilla ja nyt eletään kolmatta kuuta ilman lääkitystä. Valitettavasti oireilu on alkanut taas palaamaan. Tilanne on kuitenkin paljon parempi kuin viime syksynä ja tulevaisuus näyttää palaavatko öiset kohtaukset taas osaksi arkeamme. Tähän liittyen, Pulmu on siirretty EJ-rekisteriin eikä koiralla tulla teettämään pentuja.

Kävimme maaliskuussa rally-tokon alkeiskurssin. Se oli erittäin hauska kokemus ja pääsin rally-toko-epäilyksistä kerralla eroon. Nyt ajatuksissa siintää jatkokurssi. Ossi ja Pulmu ovat aksailleet ahkerasti. Hallitreenit ovat alkaneet tuottaa tulosta ja keinun ja keppien kanssa on edistytty huimasti. Möllikisoissakin kävivät jokunen viikko takaperin. Saldona oli kaksi hylättyä kaahotus-rataa, mutta iloinen mieli. Kevät jatkuu perheessämme koiramaisissa merkeissä. Kenties innostun kertomaan niistä  tiiviimmin.

Tänään aurinkoisesta päivästä nautittiin Helsingissä Pitkäkosken pelloilla Abben ja omistajansa Minnan kanssa. Päivä oli kaunis ja koirat tyytyväisiä. Mikäs on vapaana kirmaillessa, kun kirittäjänä on toinen samanmoinen. Pulmussa oli vielä herkkutuoksuja pääsiäisjuoksujen jäljiltä ja peräpää toimi magneettina Abben kuonolle. Pöhelöt pihikset! Alla pari hyvänmielen kuvaa lenkin varrelta. Kiitos kuvista Minnalle!

Peräkanaa... Kuva: Minna M.

Vauhdin riemua! Kuva: Minna M.

Vieretysten. Kuva: Minna M.