torstai 22. toukokuuta 2014

Toko C - osa 3

Tänään Kompassin Toko C -treenit pidettiin ulkona puistossa. Häiriö oli näin ollen moninkertainen tavallisiin hallitreeneihin verrattuna. Asiaa ei auttanut se, että menomatkalla Pulmu dyykkasi ojasta hampurilaisen jämät ja veti aterian nopeasti kitusiinsa täyttäen mahansa sopivasti ennen treenejä. Koira olikin tänään välillä hieman innoton kuuntelemaan minua, mutta toisaalta välillä hieman liiankin innoissaan (sähellysvaihde). Ja ai niin, saimme taas tänään kallisarvoista yksityisopetusta, kun treenikaverit olivat taas estyneitä saapumaan paikalle. Tämähän ei meitä haitannut. Lyhyt katsaus päivän agendaan:

- Sivuaskelet) Tämä asia tuli meille ihan uutena ja liittyy tokon erikoisvoittajaluokkaan. Näin ollen otimme sivuaskelet lähinnä hauskan uuden opettelun kannalta. Motoriikkani ei ole kaikken letkeimmästä päästä, mutta kun sain askelkuviot hahmotettua päässäni niin aloimme testaamaan miten Pulmua pystyy liikuttamaan sivusuunnassa (koiran pitäisi pysyä vasemmalla puolella ja liikkua sivuttain seuraten ohjaajan liikkeitä). Namin avulla koira liikkui hyvin ja kouluttaja oli tyytyväinen Pulmun tekemisestä. Jos naminyrkkini oli täysin väärässä paikassa niin koirakin karkasi kauas oikealta paikalta. Tämä oli mukava ensikokeilu uuteen liikkeeseen, mutta tuskin otamme tätä ihan rutiinitreeneihin mukaan.

- Seuraaminen) Ajatuksena oli, että en katsoisi koiraa, vaan etenisin määrätietoisesti eteenpäin kouluttajan naksutellessa vierellä, kun Pulmu seuraa hyvin. Pulmu oli hyvin hämillään miksi naksu tulikin naapurista, ja että miksi kouluttaja seurasi meitä lähellä. Totuttuaan tilanteeseen saimme hyviä pätkiä seuraamista.

- Vauhdista pysähtyminen (seisomaan). Tätä emme ole tehneet kertaakaan sitten viime syyskuun ja jatkoin rohkeasti siitä mihin olimme jääneet. Seuraamista, pysähtymiskäsky käsiavulla ja jatkoin pari askelta koiran jäädessä seisomaan, palasin palkkaamaan. Tämä meni siinä mielessä hyvin, että Pulmu pysähtyi ja jäi odottamaan, mutta haaste oli siinä, että miten palkata ilman, että koira palkkaamisvaiheessa vaihtaa asentoa. Yritin uudestaan ja kävin vain askeleen päässä Pulmusta. Sama kuvio toistui. Koira jäi odottamaan, mutta herpaantui palkkaamisvaiheessa. Yritin käskeä koiraa seisomaan vierelle ja jättää sitä siihen ilman varsinaista seuraamista ja pysähtymistä, mutta tässä kohdassa koira meni ihan hämilleen eikä ollut ymmärtää seisomis-käskyä. Palasimme siis treeneissä askeleen taaksepäin ja aloin opettamaan vauhdista pysähtymistä, siten että peruutin koiran edessä taaksepäin koiran seuratessa, pysäytin käsiavulla ja jätin koiran seisomaan siihen. Palasin koiran eteen palkkaamaan (h-y-v-i-n rauhallisin elein ja äänensävyin), jätin koiran uudestaan seisomaan, palasin koiran eteen palkkaamaan, toistin tätä pari kertaa ja vapautin. Nyt seisomiseen saatiin staattisuutta ja Pulmu ei ottanut enää tanssiaskelia palkatessa. Tämä oli hyvä opetus siitä, että on typerää ahnehtia liian nopeasti ja jatkaa harjoituksia yli puolen vuoden takaisesta tilanteesta olettaen, että asia olisi tuoreessa lähimuistissa.

- Kauko-jumppaa) Tehtiin taas motoriikkajumppaa liikeradalla maahan-seiso-maahan. Tällä kertaa tämä sujui huomattavasti mukavammin kuin viimeksi - johtuen ehkä siitä, että autoin Pulmua kädellä (pidin kättä vyötärön alla siten, että koira ei voi liikuttaa takajalkojaan eteenpäin). Saimme ohjeistusta, että seuraavaksi tulisi vähentää käsiapuja ja pyrkiä siihen, että koira käskyn voimalla liikkuisi oikealla liikeradalla. Oma fiilikseni sanoo, että meillä ei ole mikään kiire, joten jatkamme jumppaa nami- ja käsiavuilla vielä hyvän aikaa. :)

- Perusasento) Tätä tuli treenattua monen muun asian ohella, sillä useiden liikkeiden treenaaminen aloitettiin perusasennosta. Pulmu hakeutuu perusasentoon ihan hyvin ja mikäli asento menee mönkään niin koira yrittää korjata sitä mikäli hermot niin sallivat. Suurempi ongelma on siinä, että perusasennosta puuttuu kestoa. Mikäli namia ei heti tule niin koira ponkaisee ylös. Jos nami tulee niin se on niin megaa, että koira ponkaisee ylös. Tähän kaivattaisiin siis kestoa. Koira ei saisi lopettaa liikettä, ennen kuin toisin määrätään. Mietimme sellaista vaihtoehtoa, että jos olen vapauttamassa Pulmua perusasennosta niin sitä ei kannata tehdä heittämällä namia sivuun, sillä nyt Pulmu tuntuu odottavan noita lentäviä nameja. Nami annetaan hyvästä suorituksesta (hyvästä perusasennosta) vain jos peppu pysyy maassa ja mikäli vapautan koiran niin teen sen ilman namia. Lisäksi naksuttelimme tänään kestosta eli pidin Pulmua perusasennossa pidempään ja palkkailin malttavaisesta pönötyksestä. :)

- Paikka-makuu) Jätin Pulmun makaamaan ja kävin parin metrin päässä. Enempää en halunnut ahnehtia, sillä edellisistä paikka-makuista on aikaa. Tämä meni tosi hyvin.  Pulmulla on tosin taipumuksia jäädä makaamaan vähän vinoon. Tämä saattaa liittyä siihen, että olen antanut palkkaa väärästä suunnasta ja sen vuoksi välillä myös perusasento meinaa harottaa ulospäin. Nyt keskitymme palkkaamaan oikeasta kulmasta. :)

Illan treenit olivat monipuolisen mukavat ja tehokkaat. Pulmu oli treenisession jälkeen selvästi väsynyt. Yksityisopetus puisto-häiriössä imi mehut pienestä pihakoirasta. Ensi viikolla vietetään helatorstaita, joten Kompassin sijaan treenailemme leppoisasti omalla takapihalla. Saimme tänään taas pieniä, mutta kullanarvoisia vinkkejä moneen liikkeeseen.  Tästä on hyvä jatkaa.

Ai mitä sanoit? "Sivu"?? En ole koskaan kuullutkaan...

torstai 15. toukokuuta 2014

Toko C - osa 2

Ja voi kuinka meillä oli mukavaa! Nimittäin Toko C -kurssin toisella kerralla... Saimme todelliset tehotreenit yksityisopetuksen muodossa, kun kurssitovereille oli tullut tähdellisempää menoa. Ja tämähän meille kelpasi paremmin kuin hyvin. :) Tänään puuhailtiin seuraavia juttuja:

Noutokapula. Meillä on ollut vaikeuksia saada kestoa kapulan pitoon, sillä staattisuus ei ole Pulmun juttu. Aloitettiin siitä, että Pulmu nostaa kapulan maasta. Tämä meni ihan hyvin, kunnes koira alkoi viuhtoa kapulaa ja heittelemään päätään. Kokeilimme sitä, että pidän kapulasta kiinni, kun koira ottaa sen suuhunsa. Ei apua, sillä jos naksua ei tule heti niin Pulmu alkaa kaluamaan kapulaa... Kouluttaja ehdotti sitten seuraavaa kuviota. Jätetään koira istumaan, laitetaan kapula puolen metrin päähän koirasta ja itse asetun n. 1,5 metrin päähän koirasta. Vapautan koiran, ja kun koira ottaa kapulan suuhunsa, lähden peruuttamaan ja houkuttelen sitä jatkamaan minun suuntaani kapula suussa. Ensin Pulmu ihmetteli mistä on kyse. Sitten se alkoi tarjota kapulan nostamista ja lähti liikkeelle suuntaani, mutta houkuttelun sijaan kehuin, jolloin se tiputti kapulan namin toivossa. Jonkun aikaa sähellettiin (minä sähelsin), kunnes sain ajatukseni ja liikeratani kasattua ja päästiin toivottuun tilanteeseen - Pulmu nosti kapulan, lähti suuntaani kapula suussa ja jatkoi edelleen, kun houkuttelin sitä. Vapautus tapahtui vasta, kun aloin kehua (kouluttaja hoiti naksutinta, sillä en itse kyennyt näin monimutkaiseen toimintaan samanaikaisesti). Näin saimme kestoa pitämiseen - kenties 1,5 sekuntiin. Megaa! :)

Vauhdista maahanmeno. Tämä meni kuin unelma. Koira menee maahan ja jää sinne, kun jatkan matkaa. Kouluttajan mielestä on tärkeää välillä myös palkata koiraa välittömästi maahanmenon. jälkeen (eikä aina jatkaa kävelemistä koirasta poispäin). Niinpä teimme erilaisia harjoituksia, joissa palkkasin Pulmua välillä heti maahanmenon jälkeen, välillä käveltyäni viisi askelta koirasta pois ja palattuani takaisin. Pulmu tahtoo myös herkästi hieman hivuttautua maasta irti, kun palkka on tulossa. Tämän vuoksi harjoittelimme myös sitä, että koira pysyy tiiviisti maassa, kun käväisen koiran edessä, koiran sivulla, viistossa makaavaan koiraan nähden. Kävin välillä palkkaamassa koiraa ja jatkoin taas matkaani vapauttamatta koiraa. Tämä meni hyvin ja Pulmu pysyi rauhallisena.

Sivulle tulo eri etäisyyksiltä. Jätin Pulmun eteeni askeleen, puolentoista tai kahden päähän - ja kutsuin perusasentoon. Pulmu tulee välillä erittäin hyvin sivulle, mutta välillä asento on ihan vinksalleen. Palkkasin vain hyvistä asennoista. Pulmu nykyään korjaa melko hyvin asentoa jos ei heti osu oikeaan. Aikaisemmin tämä on aiheuttanut aivastelukohtauksia ja hermojenmenetystä, mutta nyt koiralla on jo vähän enemmän malttia. Kouluttajan mukaan minulla on vasemmassa kädessäni houkuttelumaneeri, jota teen huomaamattani ja vaikka minulla ei olisi nameja kädessä. Siispä harjoittelimme sivulletuloa niin, että mietin vain käsiäni ja pidän ne täysin liikkumattomina sivuilla. Tämä vaatii harjoitusta ja erityistä keskittymistä.

Luoksetulo. Tätä tehtiin kehujen saattelemana ja lelupalkalla ilman, että koiraa vaadittiin sivulle. Tarkoituksena oli saada vauhtia suoritukseen. Sitä meiltä ei ole ikinä puuttunut...

Kauko-käskyt. Kerroin, että emme ole tehneet kaukoja puoleen vuoteen ja viimeksi, kun olemme näitä harjoitelleet niin tilanne on ollut aina se, että koira yrittää joka liikkeellä hiipiä lähemmäs minua. Olen siis yrittänyt edetä liian nopeasti... Siispä aloitimme kaukojen työstämisen alusta ja teimme liikeratajumppaa. Istu-maahan-istu -jumppa sujuu mainiosti, mutta istu-seiso-istu meni kehnosti. Etenkin istumasta seisomaan nouseminen on vaikeaa ja takajalat eivät millään tahdo pysyä paikoillaan... Omat käsiapuni taitavat olla myös melko hataria ja tämä osaltaan vaikuttanee kehnoon suoritukseen. Jatkamme jumppaamista tehotreeneinä kotona. :)

Tokoeste. Este sai taas kerran Pulmun kierroksille, mutta varaslähdöiltä vältyttiin. Aluksi teimme kolme toistoa namialustalla ja sen jälkeen alusta poistettin ja käytimme lentäviä nameja juuri, kun koira oli ponnistamassa esteelle. Ensimmäinen meni hyvin. Toisen mokasin heittämällä namin, vaikka koira skippasi esteen oltuaan namialustan puuttumisesta hämillään. Kolmas meni oikein, mutta selvästi namialustan puuttuminen hidasti Pulmun vauhtia ja hämmensi tilannetta. Täytynee kaivaa tokoeste varaston kätköistä ja käytävä tämän haasteen kimppuun. Lopuksi treenasimme palaa, jossa koira jää seisomaan esteen taakse ja minä kävelen koiran viereen. Tämä meni upeasti. Tein kaksi onnistunutta toistoa ja lopetimme treenit tähän.

Treenikertamme sujui todella hyvin. Yksityisopetuskerta tuli hyvään saumaan ja osoitti taas sen, että tauko on tehnyt meille vain hyvää. Meillä oli tosi kivaa ja opin useita uusia tekniikoita mitä käyttää treeneissämme. Tämä kerta myös opetti sen, että oikeasti minä olen se heikoin lenkki, jolla on vaikeuksia keskittyä useaan asiaan samaan aikaan (naksutin, oikea ajoitus, oikeat sanat oikeaan aikaan, nami/lelu käden ulottuvilla, oikea liike oikeaan suuntaan, maneerit pois). Kun itse ymmärrän mitä olen tekemässä ja osaan vielä tehdä sen niin koira kyllä tulee perässä. Ainakin välillä. :)

Afterwork ja possun kylkiluu.

P.S. Yksityistunti kelpaisi mulle useamminkin!



torstai 8. toukokuuta 2014

Toko C - osa 1

Tänään tein melkoisen urotyön ja lähdin Pulmun kanssa Koirakoulu Kompassin Toko C -kurssille. Meillä on Pulmun kanssa pitkä kurssitauko takana. Viimeksi on puuhailtu Hillityn ja Hallitun parissa viime syksynä. Tokoa ei olla tehty sitten elo-syyskuun... Kurssittomuuteen ja kotona nysväilyyn tottuu - ja minun oli jopa vaikeaa motivoida itseäni lähtemään takaisin koirakoulun riveihin. Onneksi lähdin. Tämä tekee meille oikein hyvää. :)

Ennakko-odotuksiani voisi luonnehtia pessimistisiksi. Pulmulla on ollut valeraskauden oireita ja koira oli isännän kertomusten mukaan tiistain agility-treeneissä lamaantuneen lahnan oloinen ja nihkeä innostumaan ylipäätään mistään. Koska emme ole treenanneet tokoa kotioloissakaan kuin kerran pari taukomme aikana, kuvittelin koiran unohtaneen kaiken. Voi miten väärässä olin.

Seuraaminen. Aloitimme seuraamisella ja nopeilla pysähdyksillä. Koira muisti, että pysähtyessä on hakeuduttava perusasentoon. (Wow!) Perusasennot olivat vähän niin ja näin, mutta fiilis hyvä ja koiran reagointi nopea. Haettiin myös vähän sitä oikeaa seurausasentoa. Kouluttajan mielestä Pulmu hakee hyvin oikeaan paikkaan ja minun pitäisi vähentää namitusta.

Tokoeste. Pulmu meni ihan sekaisin tokoesteestä ja kaikkia nauratti koiran kiemurtelu ja ujellus, sillä pienen koiran halu esteen yli oli niin kova. Oli todella vaikeaa saada koira rauhoittumaan viereen ja tämä vaikeutui aina entisestään, kun esteen ylitystä toistettiin. Tauon jälkeen tehtiin tokoestettä takaperin sarjoittamalla. Jätin koiran esteen taakse seisomaan, menin esteen yli "aloituspaikalle" ja kiersin esteen vierestä koiran viereen perusasentoon ja vapautin koiran. Tätä tehtiin pariin kertaan ja kun itse vihdoin tajusin mitä minun pitää tehdä niin homma meni kuin unelma. Hötkyily ja häsellys oli poissa. Koira seisoi esteen takana kuin tatti. (Hmmm. Miksi este aluksi laukaisi koirassa härdelli-vaihteen ja toisella kerralla esteen vieressä pönöttäminen oli helppoa kuin heinänteko?)

Noutokapulan pitäminen suussa. Olemme Pulmun kanssa treenanneet puukapulan ottamista suuhun, mutta noutamisesta ei voida vielä puhua. Puukapulan pitäminen menee ihan kivasti, mutta pitoa kestää noin nanosekunnin. Kouluttajamme mielestä voisin hyvin pyytää koiralta enemmän kestoa. Yritin sitten tätä, mutta koira lopetti yhteistyön ja alkoi katsella muiden koirakoiden treenejä. Palasin nanosekunnin pitoon, tein pari onnistunutta suoritusta ja lopetin treenit siihen. Pulmu taisi olla aivan väsynyt ja kaikkensa antanut.

Meillä oli treeneissä mukana rauhoittumisalusta, jolle Pulmu hakeutui itsestään aina kun pidimme taukoa ja seurasimme muiden suorituksia. Tämä asia opittiin vahvasti viime syksyn Hillityssä ja Hallitussa ja siitä on paljon apua levottomalle koirallemme. Pulmu tosin piippasi paljon matolla ollessaan, mutta pysyi maate ja otti häiriötä vain pari kertaa muiden tokoeste-treeneistä.

Ensimmäiset tauon jälkeiset tokotreenimme menivät paljon paremmin kuin osasin etukäteen odottaa. Koira selvästi muistaa tokosta paljon. Luultavasti Pulmu on unohtanut osan käskyistä, mutta näyttäisi lukevan hyvin elekieltäni ja saavan vihjettä asennoistani. Tavoitteeni tälle kurssille on vanhojen taitojemme kertaaminen, yhdessä tekemisen vahvistaminen ja hauskanpito - kaikki nämä asiat toteutuivat tänään. Tämä oli hyvä alku ja tästä on hyvä jatkaa. :)