Hellepäivä oli kaunis joskin paahteinen. Virttaan työväentalon nurmikenttä täyttyi iloisesta puheensorinasta, riehakkaista pihakoirista, retkituoleista, auringonvarjoista ja näyttelyteltoista. Alueen keskiössä olivat kaksi kehää, joissa koirien arvostelu tapahtui. Kehän laitamilla, vehreällä nurmella oli mukavaa vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa ja tutustua myös uusiin pihakoiraihmisiin. Minglaaminen ja lupsakka jutustelu olikin ehdottomasti päivän parasta antia!!
Itse näyttelyäkin oli toki odotettu innolla. Open Shown tuomareina toimivat tanskalainen pihakoirakasvattaja Julie
Samalsson sekä paljon mm. match showssa tuomaroinut Monica Ananin
Suomesta, joista jälkimmäinen arvosteli Pulmun ja muut pennut. Oli ilo olla Monican tuomaroitavana, sillä hän paneutui työhönsä huolella, antoi pennuille aikaa ja puntaroi päätöksiään tarkasti. Narttupentujen (7-9 kk) eli meidän luokassamme oli 4 penttua, joista kaikki olivat vanhoja tuttuja Pulmulle: Soni (uimamaisteri, johon tutustuimme Helsingin koirauimalassa), Jentta (Pulmun melkein sisko) ja Nelli (Pulmun sisko).
Kehässä auringon paahteessa työskentely oli uuvuttavaa ja kontakti Pulmuun oli melko hukassa alkumetreiltä lähtien. Kehän ympäri liikkuminen oli haastavaa, koska nurmikon hajut vetivät puoleensa. Nameista ei ollut apua... Seisominen oli vähintään yhtä vaikeaa. Kuvat kertovat totuuden. :)
|
Vetokoira... |
|
Seisomisen sijaan istua kökötettiin useampaan otteeseen. |
|
Välillä saatiin myös nappisuorituksia ja Pulmu jaksoi seisoa kauniisti! |
Tänään pöytätyöskentely meni nappiin ja olen siitä todella tyytyväinen. Pulmu seisoi pöydällä reippaasti ja nyt tuntuu, että tämä alkaa sujua todella hyvin. Olen todella ylpeä Pulmusta ja tästä edistysaskeleesta! Muutoinkin on muistettava, että Pulmu on vielä kovin nuori ja pennun elkeet saavatkin näkyä. Joten mitäs pienistä ja siitä, että seisominen ei koko ajan ollut erityisen kiinnostavaa! :D
|
Pöydällä tuomarin arvioitavana. |
Tuomari piti kovasti Pulmun ilmeestä ja kasvoista. Pitkällisen pohdinnan jälkeen tuomari arvioi Pulmun parhaaksi narttupennuksi ja arvostelu meni näin:
"Kaunis, ilmeikäs pää, liikkuu hyvin. Hyvä pigmentti. Hyvin kulmautunut."
Mielenkiintoinen yksityiskohta arvostelussa on se, että rodunomainen lähestyttäessä -kohta on ruksittu ja sitä on korostettu huutomerkillä (!).
Jatkoimme tästä suoraan Paras pentu -kilpailuun, jossa vastassamme oli paras urospentu, Jiro. Jos aiemmin oli haasteita ja kontakti hukassa niin nyt veto oli Pulmusta täysin poissa ja oleminen onnistui vain istuen. Nimeään tai muita käskyjä Pulmu ei tunnistanut ja istuessaankin katseli avan muualle kuin oman kehän tapahtumiin. Parhaan pennun tittelin voitti supersuloinen ja veikeän näköinen Jiro-poika. Mahtavaa Jiro ja paljon onnea!!! Voitto meni oikeaan osoitteeseen! :)
|
Pulmu jurnuttaa ja handlerinkin hymy alkaa hyytyä, kun mikään kikkakolmonen ei toimi. :) |
Kisaaminen jatkui lounastauon jälkeen lystikäissä merkeissä Paras Pari -kilpailussa, jossa Ossi ohjasi Pulmu&Manu-parivaljakkoa. Tehtävä oli haastava, mutta hauska. Suurilta katastrofeilta säästyttiin, vaikka aamupäivän harjoituksissa parivaljakko pyöri väkkäränä pitkin nurmikkoa.
|
Manu seuraa terhakkana, Pulmu haaveilee. |
Open Shown jälkeen suuntasimme vielä porukalla paikalliseen uimapaikkaan, jossa koirat pääsivät vilvoittelemaan. Pulmu tyytyi läpsyttämään rantaviivaa tassuillaan, mutta ei uskaltanut uimaan. Pikon kanssa löytyi yhteinen sävel ja kaksikko kirmaili pisin polkuja keppileikkisillä ja otti painiotteluita beachilla.
|
Piko taktikoi keppiä itselleen ryöpsyttämällä hiekkaa Pulmun naamalle. :) |
|
Lepohetki pitkän päivän jälkeen. |
Open Showsta on puhuttu pitkin vuotta - eikä suotta! Päivä oli kaikinpuolin todella mukava ja nautin tapahtumasta suuresti. Suuret kiitokset ahkeralle talkooporukalle, joka järjesti tämän lämminhenkisen tapahtuman!! Ensi vuonna uudestaan.