Mukavuudenhaluisena ja koiran energiaa säästääkseni lähdimme kotoa autolla ja ajoimme Vantaankosken junaparkkiin. Sieltä jatkoimme lähijunalla Helsinkiin ja päärautatieasemalle. Vappu oli kovin kiinnostunut ihmisistä ja aseman yleisestä hyörinästä. Heti, kun pentu alkoi osoittaa jännittämisen merkkejä pysähdyin odottelemaan, että Vappu hakee minuun oma-aloitteisesti katsekontaktin, saa namia ja rauhoittuu. Tämä diili oli molempien mieleen ja saimme tehokasta kontaktitreeniä haastavassa ympäristössä.
Päärautatieasemalta jatkoimme Kaisaniemen puistoon, jonka läpi tallustimme kohti Hakaniemen toria. Matka tuntui pitkältä - olihan puistossa monenmoista ihmeteltävää - kävelijöitä, pyöräilijöitä, lastenvaunuja, koiria... Hyvää hihnassakulkemis-treeniä toisin sanoen. :) Hakaniemen torilla riitti uudenlaista kummasteltavaa ja Vappu alkoi vaikuttaa väsyneemmältä. Jatkoimme samalla mentaliteetilla eli pysähdyin vilinään ja koiran hakiessa kontaktia (ja jättäessä ympärillä olevan vilskeen), kehuin ja palkkasin. Kohtasimme iloisia torillakävijöitä ja kukkien myyjiä, jonka jälkeen palasimme pikkuhiljaa samaa reittiä päärautatieasemalle. Sieltä jatkoimme junalla Vantaankoskelle. Junassa Vappu nukkui sylissäni suuren seikkailun väsyttämänä. Tämä oli hyvä päivämatka - ja mainiota ympäristöharjoittelua pienelle koiralle.
Pieni matkalainen junassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti