Kaksin aina kaunihimpi

Prima oli meillä hoidossa viikon verran  ja tänä aikana saimme harjoitella elämää kahden koiran kanssa. Viikko oli antoisa ja opettavainen.

Pulmu ja Prima ovat kuin yö ja päivä. Pulmu haukottelee kovaäänisesti maukuen tai huutaen. Prima haukottelee ääneti. Pulmu retuuttaa leluja ja tekee äkkispurtteja. Prima ei katso Pulmua päinkään, kun tämä yritti saada toista leikkiin kanssaan. Kaksi kertaa Prima pihisti lelun Pulmulta ja meni sen kanssa sohvan alle piiloon. Pulmu itki sydäntäsärkevästi, mutta ei uskaltanut hakea lelua takaisin. Priman ilme valpastuu, kun on ruoka-aika. Pulmun mielestä syöminen on yliarvostettua. Prima osaa kävellä kauniisti remmissä. Pulmussa on vetokoiran luonnetta. Prima rakastaa vettä ja plutakoissa loiskuttamista. Pulmu hyppii lammikoiden yli (Yök, vettä!). Prima on seesteinen. Pulmu jotain aivan muuta.

Meillä oli mainio viikko, kun tarkkailimme näitä kahta hauskaa pihakoiraa. Toinen koira sopisi tähän talouteen paremmin kuin hyvin ja koti tuntui vielä vähän kotoisammalta, kun täällä sipsutti kaksi koirankuonolaista. Luonnollisesti kahdessa koirassa oli enemmän työtä kuin yhdessä. Rapaisia tassuja oli kahdeksan neljän sijaan ja remmit olivat usein aivan solmussa. Ruokailu oli melkoista sählinkiä. Mainittavaa on, että iloakin riitti kaksin verroin.

Pulmun koulutus on vielä niin kesken, että aika ei ole vielä kypsä toiselle koiralle. Toistaiseksi meille saa riittää tämä yksi, mutta maailman ihanin pieni piski. (Viikon aikana tajusimme sen, että vaikka olemme viime aikoina olleet aivan helisemässä hötkyilevän ja säheltävän juniorimme kanssa, niin on hän kuitenkin kaikkein paras, ihanin ja meille sopivin koira.) Tämä kahden koiran harjoitus oli niin mukava, että ehkäpä uusimme sen jonain päivänä.

Kiitos Mialle lainakoirasta! Prima, olet ihana!! :)

Prima ottaa rennosti.

Naurattaa!

Se vei mun pallon!!

Kaksin aina kaunihimpi.

Pulmu: Miksi se ei leiki mun kanssa? Prima: EVVK.

Tytöt menossa ulos.