Toko 2 – osa 2

Sateen uhkasta huolimatta, toko2 –kurssin toinen kerta meni paremmin kuin viime viikkoinen katastrofi-kerta. Häiriötä oli taas runsaasti, joten ilmassa oli tälläkin kertaa sekoilua ja hihnan päässä hillittömästi pogoilua. Omat hermoni pysyivät kuitenkin viileämpinä ja koirakin jaksoi hinkata ja tehdä toistoja ihan kiitettävästi sähellysten lomassa. Tunnilla tehtiin myös mukavia uusia juttuja, joten allekirjoittaneen mielenkiinto oli huipussaan.

Luoksepäästävyys) Koira pomppasi seisomaan, mutta ei kouluttajaa vasten. Tämän treenaamista pitää treenata kotona Ossin kanssa ja keksiä liikkeelle käskysana. Hyviä käskysana-ideoita otetaan vastaan. Tällä hetkellä harkitsen vaihtoehtoa ”Täti”. (Vai ovatkohan tuomarit useimmiten setiä?) :D

Noutokapulan pito) Emme ole harjoitelleet tätä häiriössä, joten oli mielenkiintoista seurata levottoman koiran poukkoilevaa katsetta ja yrityksiä vaikean tilanteen keskellä. Ensin koira itkeskeli ja riuhtoi kurssin kouluttajan suuntaan, koska kouluttajan kapulat olivat NIIN paljon jännempiä kuin Pulmusen oma. Tämän jälkeen vieressä olevien koirakoiden treenit kilpailivat koiran mielenkiinnosta. Kun vihdoin pääsin koiran kanssa kapula-moodiin saimme kelpo-toistoja ja pitoa häiriöstä huolimatta. Tähänkin pitäisi varmaan keksiä käskysana. 

Seuraaminen) Pulmu lähti seuraamaan hyvin, mutta homma hajosi täyskäännöksen aikana haisteluksi. Olisi pitänyt hetsata koiraa ennen liikkeen aloittamista. Myöhemmin saimme parempia toistoja, mutta tämä on meillevaikea liike ja vaatii yhä uusia toistoja ja kosolti luovuutta molempien mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

Paikkamakuu) Saimme hyvää treeniä paikkamakuuseen, kun molemmin puolin oli koirakoita ja vipinää. Pulmu meni kauniisti maahan (suoraan!). En uskaltanut jättää koiraa pitkäksi aikaa, sillä korvien liike kieli  hermostuneisuudesta. Koira myös tärisi makuullaan. Tihkusade ei ole meidän ilmamme, koska koira alkaa helposti palella. Harjoituksemme olivat lyhyitä, mutta toimivia. :)

Liikkeestä pysähtyminen) Liikkeemme on vaiheessa, jossa annan Pulmulle käsimerkin samalla, kun annan käskyn pysähtyä. Käsimerkki on selvä kädellä koskeminen koiran kuonoon. Tämä on toiminut kotona, mutta tänään kentällä huomasin, että Pulmu ei pysähdy välittömästi, vaan tekee pari sivuttais-askelta. Kouluttajan mukaan tämä kielii koiran negatiivisesta reaktiosta käsimerkkiä kohtaan. Jätin käsimerkin pois, mutta tällöin koira meni käskystä istumaan pysähtymisen sijaan.  Pulmu ei siis selvästi osaa vielä käskysanaa. Aion palata askeleen taaksepäin ja koittaa vahvan käsimerkin sijaan pysäyttää koiran liikkeen namin avulla. Katsotaan mitä saamme aikaiseksi. (Takapakkia, takapakkia – luulin jo, että osaamme tämän...)

Takapään käyttäminen käännöksissä) Vasemmalle käännöksessä olisi ideaalia jos koira kääntyisi heittämällä takapuolensa kulmassa ohjaajan viereen. Siispä lähdimme treenaamaan takapään motoriikkaa (vaikeaa!). Treenasimme koiran peruuttamista suoraan sekä koiran peruuttamista paikalla pyörivän ohjaajan ympäri. Vaikeaa, mutta palkitsevaa! Tämä oli tosi mielenkiintoista ja tämän työstämistä täytyy jatkaa kotosalla. Takapään motoriikka ei vaikuta olevan Pulmun vahvuuksia, mutta eipä tätä toisaalta ole harjoiteltukaan. Lörppä voisi auttaa näissä treeneissä - joskin meillä on vielä etupään treenaminen lörpällä pahasti kesken. 

Ottaen huomioon, että "pieni" sekoileminen kuuluu Pulmu-pihistä koulutettaessa asiaan - maanantain toko-treenit olivat erittäin onnistuneet.  Ahaa-elämykset, oivallukset ja treenaamisen ilo ovat merkkejä mainioista harjoituksista. Ensi viikolla jatketaan. Sitä ennen toivottavasti koetaan ahaa-elämyksiä olohuoneessa tokoillen. :)

Perusasennossa. (Epätäydellinen suoritus, koira vähän vinossa)