Pihakoiria oli ilmoitettu näyttelyyn 48 kpl. Tämä on mahtava määrä! Kehiä olikin mukava seurata, sillä lyhyen puolituntisen sijaan kehät vain jatkuivat ja jatkuivat... Kehän laidalla oli iloinen tunnelma ja kehiä seurattiin intensiivisesti. Tanskalainen tuomarimme, Svend Erik Lövenkjaer katseli pihakoirien ilmeitä tarkasti ja otti moneen koiraan lähikontaktia.
Pulmu osallistui nuorten luokkaan. Ensin tuomari kätteli kaikki kehään osallistujat ja tarkkaili koirien reaktioita. Pulmu ei jättänyt tuomaria kylmäksi, vaan heittäytyi kahdella jalalla tuomaria vasten. Tämä ei tuomaria haitannut, vaan setä vain yltyi lepertelemään koiralleni... Ryhmän mukana liikkuminen oli vaikeaa ja koiran kuono oli kovin kiinnostunut maton hajuista. Tässä vaiheessa verenpaineeni alkoi kohota. Onneksi pääsin sitä tasaamaan kehän ulkopuolelle, kun odottelimme vuoroamme lähempään syynäykseen. Kun vuoromme tuli, Pulmun liikuttaminen sujui hieman mallikkaammin. Tämän jälkeen pöytää lähestyessämme, tuomari tuli meitä vastaan tervehtimään Pulmua. Pulmu oli innoissaan partakasvoisesta kaveristaan ja tervehti tuomaria taas ilolla. Sitten tapahtui jotain yllättävää - tuomari nappasi Pulmun syliinsä ja lähti kantamaan koiraa pöydälle. (Ai näinkin voi käydä? Minäpä pääsin helpolla!) Pöydällä Pulmu oli epämukavuusalueellaan, mutta sain jännittyneen koiran pidettyä seisomassa tuomarin tutkiessa koiraa. Tämän jälkeen otin koiran maahan ja näytin parastamme. Maassa seisomiseen on tullut pientä tolkkua ja siinä Pulmu jaksaa keskittyä sekunnin tai jopa pari.
Tervehdimme tuomaria. (Luoksepäästävyyden kanssa ei ongelmia - luoksetunkeminen onkin toinen asia.) |
Pöydällä on niin jännittävää! |
Arvostelevan silmän alla. |
Saimme laatuarvostelun Tyydyttävä ja seuraavan sanallisen arvion:
"Much too light bitch. Sweet expression but too little foreface. Should have more substance in body and bone. Friendly temperament. Could move with longer steps. Super temperament. Beautiful coat and colour."
Sanallisessa arvostelussa ei ole mitään kummallista. Taas kerran tuomari puki hyvin sanoiksi Pulmun tämänhetkisen kehitysvaiheen (tai kehittymättömyysvaiheen). Pulmu kehittyy varsin hitaasti ja on paljon Gaussin käyrän keskiarvoa jäljessä. Hiljaa hyvä tulee. Rintakehästä viis - omia tarkoituksiani palvelee parhaiten juuri tuo Super-temperamentti! (Pulmu on Niin Super!) <3 Myönnettäköön silti, että laatuarvosanana Tyydyttävä kuulostaa karmaisevan huonolta enkä olisi ikinä uskonut, että saamme niin huonoa tuomiota. Arvostan silti tuomarin mielipidettä. Estetiikka on haastava laji ja mielipiteitä on yhtä monta kuin on pihakoirakehän laidalla seisoneita ihmisiäkin. Sehän tästä tekeekin mielenkiintoista! Arvostan myös sitä, että tuomari hyödyntää koko arvostelu-skaalan kirjoa. Näin se pitäisikin mennä, sillä "eri-automaattien" seuraaminen on tavattoman tylsää. Peukut siis tuomarin rohkealle linjalle, vaikka se tänään kolahtikin omaan nilkkaan.
Lövenkjaerin palkitsemat voittajat edustivat todella upeaa pihakoiraotosta ja linja oli selkeä. Rotunsa parhaat koirat olivat kompakteja, pihakoiramaisia paketteja, jotka esiintyivät reippain ilmein ja liikkein. Paljon onnea voittajille - teitä oli upeaa katsella kehässä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti