maanantai 9. kesäkuuta 2014

Pihakoiraleiri 2014

Vietimme viikonlopun Kunkkulan Koirakeskuksessa pihakoirayhdistyksen järjestämällä leirillä. Perjantai-ilta meni kotiutuessa sekä tuttujen (ja uusien tuttujen) kanssa seurustellen. Pihakoiria osallistui leirille parisenkymmentä ja ihmisiä hieman enemmän. Ensimmäinen ilta venahti pitkäksi, sillä olihan paljon kuulumisia vaihdettavana. Höpöttelyjen lomassa, Pulmu teki mangusti-loikkia leirikeskusken viereisellä heinittyneellä pellolla kaverinaan vuoroin Jiro ja vuoroin Hippu ja Lilli.


Ensimmäinen yö oli rauhaton ja koirat vahtivat kartanoa kukin omasta huoneestaan käsin. Pulmu aloitti kitinän viiden jälkeen, sillä halu pihisleikkeihin oli kova. Helteinen lauantai lähtikin käyntiin epätoivoisen väsyneissä merkeissä. Uupumus haihtui kuitenkin pian, kun lähdin seuraamaan aamuvuorolaisten treenejä. Päivän ajan pyöri lähes non-stoppina useita ryhmiä niin hakutreenejä, rally-tokoa kuin agilityakin.

Pulmu treenasi Ossin kanssa agilitya Heidi Turusen johdolla. Minun silmääni Ossi ja Pulmu vetivät todella hienosti alun pienten keskittymisvaikeuksien jälkeen. Kokonaista rataa koirakko ei vielä tee, mutta hyppypätkät ja putket olivat iloista katsottavaa. Mielestäni Ossi ohjaa hienosti ja olen todella ylpeä katsoessani kaksikon iloista temmellystä. :)



Lauantai-iltapäivänä helle kääntyi ukkoseksi ja sateeksi. Saderintama tuli jäädäkseen ja oma fiiliksenikin alkoi kääntyä matalapaineiseksi. Mitähän meidän tokotreeneistämme tulisi? Pulmu inhoaa vettä ja sadetta. Ja märkää maata... Kun illan tokotreenejä aloiteltiin, sade oli hiljentynyt tihutukseksi, joka sekin lakkasi kuitenkin pian. Toko-kenttä oli edelleen vetinen ja oloni alakuloinen. (Olenkohan hivenen liian tosikko? No kyllä.) Mutta kuinkas sitten kävikään - Pulmu yllätti ohjaajansa taas kerran ja treenit Piia Nurmen johdolla menivät mukavasti. Koira oli innostunut ja työskenteli ahkerasti. Pyllyn kastuminen ei haitannut perusasennossa ja fiiliskin riitti vinojen asentojen hinkkaamiseen. Teimme perusasentoa (eri kulmista), seuraamista, luoksepäästävyyttä ja paikallaan makaamista. Teimme myös ruutua (hauskaa!) ja nopeita maahanmenoja. Viimeinen ei mennyt aivan yhtä hyvin kuin yleensä, sillä märkä nurmikko hidasti Pulmun intoa. Treenit olivat kaikin puolin mainiot ja bonuksena sain myös uusia vinkkejä noutokapulan pitoon. :)

"Ruutu!"
Lauantai-ilta meni leppoisasti grillaillen ja jutellen. Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli rauhallisempi. Vai oliko? Itse en ainakaan kuullut naapurihuoneiden koiria ja Pulmukin nukkui tiiviisti peiton alla aamu-puoli-kahdeksaan saakka. Tästä oli hyvä aloittaa uusi leiripäivä. :)

Sunnuntaina puunattiin majapaikkaa luovutuskuntoon, mutta ehdinpä seurailla sivusilmällä myös Ossin ja Pulmun aksa-treenejä. Päivä oli kuuma ja helteinen - ja koira nuutunut. Ossin mukaan Pulmun vauhti on hidastunut, mutta omaan silmääni tuo näytti lähinnä leiriväsymykseltä. Iltapäivän tokotreenimme olivat laiskat. Koira oli kuutamolla ja omakin pää vähän auringosta väsähtänyt. Teimme lyhyitä sarjoja. Yritin innostaa Pulmua leikkimään tauoilla, mutta koira oli liian väsynyt innostumaan leluistani. Vaikka monet asiat menivät sunnuntaina vähän hassusti niin nämä treenit jäivät kuitenkin vahvasti mieleeni tietystä syystä. Teimme yhden liikkeen liikkurin käskyjen alla ja tämä on asia, jota en ole koskaan tehnyt. Kyseessä oli luoksetulo. Se ei mennyt niinkuin Strömsössä, mutta vähänkö oli mahtavaa totella liikkurin käskyjä. :D :D (Me like!)



Sunnuntai-iltapäivällä Kunkkulan nurmikolla lojui onnellisia ihmisiä ja väsyneitä pihakoiria. Viikonloppu oli erittäin onnistunut ja ilmapiiriltään leppoisa. Ajatus seuraavasta leiristä alkoi jo kyteä osallistujien mielissä ja paluumatkalla ideoitiin jo seuraavan leirin koulutus- ja tapahtuma-aihioita. Odotan jo innolla elokuun open showta, jolloin tapaan uudestaan näitä iloisia ihmisiä - ja koiria.

Jiro ja Pulmu
Kiitos kaikille leiriläisille! Erityiskiitos kouluttajillemme Heidille, Piialle ja Elisalle, jotka tekivät todella pitkät päivät insproiden leiriläisiä lukuisilla koulutusvinkeillään. Kiitos myös leirin järjestäjille. Tiedän, että tällainen tapahtuma onnistuu vain vapaaehtoisvoimin. Olette mahtavia!

Leiriläiset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti