lauantai 6. huhtikuuta 2013

Pihakoirien hakutreenit

Tänään tutustuimme pelastuskoiratoimintaan pihakoirien hakutreenien muodossa. Treenit pidettiin Espoossa, Vaakkoin ulkoilualueella ja lajiin tutustuminen oli osa "Pihis ry:n" Uudenmaan aluetoimintaa ja järjestetty alueyhteyshenkilö Marin toimesta. Ohjaajina kursilla toimivat Anna ja Elisa Varsinais-Suomesta. 

Kokoonnuimme Vaakkoin parkkipaikalla. Ryhmäämme kuuluivat seuraavat innokkaat pihakoirat: Pulmu, NooaPikoKemppainen, Bianca ja Miina. 

Pulmu tutustuu Pikoon. Kuva: Mari T.
"Koska saa pelastaa niitä ihmisiä?" tuumailee Nooa. Kuva: Mari T.


Ennen kuin aloittelijat päästettiin harjoittelemaan metsään, näyttivät Elisa ja Hippu sekä Anna ja Hupi mallia miten ihmisen etsiminen hoituu kokeneilta konkareilta. Näytös oli mielenkiintoinen! Molemmat koirat ampaisivat matkaan salamana, kulkusten helinän siivittäminä. Koirat löysivät helposti metsään piiloutuneet "maalimiehet". Hippu ilmoitti löytämästään ihmisestä haukkumalla, kunnes Elisa ehti paikalle. Hupi taas ilmoitti löydöksestään palaamalla ohjaajansa luokse ja nykimällä narua tämän liivissä - ja näyttämällä tämän jälkeen missä löydetty ihminen on. Kuinka upeaa!!  

Hippu näyttää esimerkkiä ja kiitää kuin idän pikajuna. Kuva: Mari T.
Hupi työvaatteissa. Kuva: Mari T.
Hupi ilmoittaa narua kiskomalla, että on löytänyt ihmisen. Kuva: Mari T.

Tämän jälkeen me muut pääsimme kokeilemaan lajia. Harjoitukset tehtiin yksi koira kerrallaan,  muiden odottaessa autoissa. Harjoitus tehtiin siten, että viisi "maalimiestä" eli piiloutunutta ihmistä oli piiloutunut edeltä sovittuihin paikkoihin ja ohjaaja lähti koiransa kanssa piiloille johtavalle polulle. Kaikki koirat pääsivät upeasti jyvälle jutusta ja lähtivät seuraamaan ihmisen hajua ja löysivät piiloutuneet ihmiset. Löydettyään maalimiehen sai koira ruhtinaallisesti namuja, kunnes oli aika lähteä etsimään seuraavaa maalimiestä. Pulmukin suoriutui hienosti koitoksesta. Pulmu oli hivenen pallo hukassa eikä ehkä ymmärtänyt mikä on ihmisjäljestä lähtevän hajun tarkoitus. Hän kuitenkin löysi maalimiehet Ossin (ohjaajansa) pienellä avustuksella ja heti ihmisen huomattuaan ryntäsi kaikella rakkaudella tämän syleilyyn ja namuja napsimaan. Voi miten jännittävää pienelle pihakoiralle!!

Pulmu lähtövalmiina. Kuva: Mari T.

Pulmu löysi puun juuren takana makoilevan maalimiehen. Kuva: Mari T.

Päivä oli aivan mahtava! Oli mielenkiintoista nähdä Hupi ja Hippu työssään ja nähdä miten Pulmu reagoi tällaiseen harrastukseen. Kivaa oli ja pieni kipinä kyllä syttyi! Oli myös tosi kivaa nähdä muita pihiksiä ja pihisihmisiä, joista muutama oli tuttuja blogeista tai facebookista.

Kiitos erityisen paljon Marille, Elisalle ja Annalle!! 

Kiitos myös Marille mahtavista kuvista!! :)






3 kommenttia:

  1. Oli kivaa lukea kirjoituksesi meidän hienosta päivästä ja oli tosi kiva nähdä meidän suosikkiblogistara Pulmu livenä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emmi! :D
      Oli myös mahtavaa nähdä Kemppainen livenä ja vauhdissa!! :) :) Seuraavaan tapaamiseen! :)

      Poista
  2. Kiitos mukavasta metsäseurasta :)

    Ja oi, kiitos ihana Pulmu <3 kun löysit ja pelastit minut metsästä :)

    VastaaPoista