Perjantaina suuntasimme äitini luokse Varsinais-Suomeen. Aikomuksena oli viettää leppoisa viikonloppu maaseudun rauhassa ja toisaalta antaa Pulmulle mahdollisuus viettää koko viikonloppu hyvässä koiraseurassa.
Viikonloppu oli aivan ihana! Sara-sheltin kanssa leikit sujuivat taas erinomaisesti ja nätisti. Nämä koiratyttöset pitävät juoksemisen sijaan erityisesti hiljaisista painiotteluista koirapetien päällä, mikä on mainiota katseltavaa. Lauantai-iltana Pulmun ja Saran leikkiminen muistutti lähinnä hidastettua filmiä tai kiinalaista taiji-aamuvoimistelua, sillä koirat olivat väsyneitä päivän leikkimisen jälkeen.
Nyt kun vierailimme äitini luona jo toistamiseen ja viihdyimme vähän pidempään, niin Pulmu ehti sopeutua viiden sheltin laumaan erittäin hyvin ja pääsi viimeistään nyt perille ryhmädynamiikasta. Säät suosivat eli ilma oli kaunis ja pakkanenkin vain muutaman asteen miinuksen puolella, joten Pulmukin viihtyi vähän pidempään koiratarhassa telmimässä muun lauman kanssa.
Sunnuntaina äitini opetti Pulmulle näyttelyseisomista. Pulmu pääsikin maksapannariherkkujen vauhdittamana hyvin jyvälle, että tässä leikissä ei olekaan kyse istumisesta... Asentoa tietysti täytyy alkaa hioa, mutta ensimmäiseksi yritykseksi tämä oli jo ihan lupaava. Kotona olen tehnyt luvattoman vähän pöydällä seisomisharjoituksia ja sen kyllä huomasi, kun seisotimme Pulmua trimmauspöydän päällä, mutta peli ei suinkaan ole vielä menetetty. Eiköhän Pulmu vielä näyttelykehään saada! Jos en itse uskalla kehään niin näyttelyintoinen äitini varmasti vie Pulmun kisaamaan. :)
Kiva et säät alkaa suosia Pulmunkin ulkoilua :) Ja kiva, että teillä on noin aktiivinen viikonloppu takana, kun nyt joudut kärvistelemään sängyn vankina.
VastaaPoistaJuu, sanopas muuta! Säät ovat suosineet ja Pulmukin sietää jo kelejä paremmin. Ehkä pian tehdään jo ensimmäinen pikavisiitti Nuuksioon, jotta Pulmu pääsee retkeilyelämän makuun...
Poista