5+1 shelttiä

Lauantaipäivällä pakkasimme Pulmun autoon ja otimme nokan kohti Varsinais-Suomea ja lapsuudenkotimaisemia. Koska edelliset koiratreffit Novascotiannoutaja Nukan kanssa olivat sujuneet vähintäänkin riehakkaissa merkeissä ja ylikierroksilla sauhuten, olimme hieman jännittyneitä mitä tästä reissusta tulisi, sillä tällä kertaa Pulmun kohtaamista odotti 5 shetlanninlammaskoiraa. Jännittäminen oli kuitenkin täysin turhaa, sillä viikonloppu meni mahtavasti ja Pulmu yllätti meidät kaikki sopusointuisella käytöksellään.

Kun saavuimme perille, talon vastaanottokomiteaan kuului "vain" kaksi koiraa, Rambo ja Carmen. Talon muut kaunokaiset olivat edustamassa Turun Top Dog Showssa äitini kanssa. Rambo ei yleensä paljoa uusista tulokkaista perusta, mutta yllättäen tämä harmaantuva herra osoitti pientä leikkimielisyyttä Pulmua kohtaan lähes parin minuutin ajan ja halusi jopa ulos koiratarhaan pulmusen kanssa. Tämän jälkeen Rambo kyllästyi pentuun ja aloitti Pulmun välttelemisen. Carmenkaan ei juuri pihakoirasta innostunut, vaan piti välimatkaa Pulmuun antaen pari pientä murahdusta pennulle. Koska koirista ei ollut kavereiksi, Pulmu alkoi iloisena tutustumaan suureen taloon ja sen sisällä pitämiin aarteisiin eli koirien leluihin ja peteihin. 

Kotvan kuluttua shetlanninlammaskoirat Siiri ja Sara saapuivat kotiin Nekun jäätyä yhä kisaamaan messukeskukseen voitettuaan veteraaniluokan. Sara on talon nuorikko (9 kk) ja hän löysikin pian yhteisen sävelen Pulmun kanssa. Koirien kokoerosta ei ollut haittaa, sillä Sara osasi leikkiä kauniisti piskuisen pihakoiran kanssa. Sara olisi jaksanut leikkiä Pulmun kanssa ulkona vaikka kuinka kauan, mutta Pulmu taas ei kylmyyttä pitkään kestänyt villapaidasta ja talvimanttelista huolimatta. 

Sara ja Pulmu jatkoivat leikkimistä ja kähinöintiä sisällä koko illan. Välillä toverukset ottivat pienet nokkaunet ja sen jälkeen jatkettiin taas telmimistä. Nekkukin saapui illalla kotiin, mutta osoitti heti talon kuningattaren elkeillään, että Pulmulla ei olisi mitään asiaa hänen lähelleen.

Ilta oli Pulmulle erittäin tehokas pikakurssi koirien välisestä kommunikaatiosta. Vanhemmat sheltit opettivat Pulmua, että kaikkia koiria ei aina kannata lähestyä, sillä kaikki eivät aina ole kiinnostuneita hänestä. Pulmu oppikin tehokkaasti lukemaan shelttien ärinöistä ja ylähuulien nosteluista, että on parempi olla heti hyökkäämmättä karvoihin kiinni ja antaa toisten olla omassa ylhäisyydessään. Saran kanssa yhteinen sävel onneksi jatkui koko viikonlopun ja tytöillä oli kivaa keskenään.

Illalla talo oli täynnä toinen toistaan väsyneempiä koiria.

Sunnuntaina teimme täsmäiskun Kennel Anywayn päämajaan ja Pulmu sai tutustua 12-viikkoiseen Mona-shelttiin. Voi riemua! Ihan kuin viikonloppu ei jo olisi ollut täydellinen... Pennut olivat kovasti samanoloisia, kolmivärisiä, iloisia ja pirskahtelevia. Pulmu ja Mona eivät puhuneet aivan samaa kieltä, mutta heillä oli silti todella hauskaa leikkiessään. Tytöt jahtasivat toinen toisiaan pitkin taloa. Pulmu etunenässä, Mona etunenässä... Välillä toisella oli puruluu, joka toi lisävauhtia pieniin tassuihin ja jahtileikkiin. Pulmu ja Mona olivat yllättävän tasapainoinen leikkipari eikä kumpikaan päässyt niskan päälle dominoimaan toista. Näiden lapsosten kujeilua oli ilo seurata. Pieni pörheä ihana ja pieni silokarvainen suloisuus! Vaikka Pulmu lirautti pissat karvamatolle niin saimme silti kehotuksen tulla leikkimään Monan kanssa heti, kun olemme taas maisemissa. Jes!

Viikonloppumatka Varsinais-Suomeen oli kaiken kaikkiaan varsinainen menestys ja taisi osua juuri oikeaan aikaan Pulmun kehityskaaressa. Pulmu oppi käyttäytymään toisten koirien kanssa ja sai kaksi uutta leikkikaveria. Lisäksi Pulmu osasi myös hyvin rentoutua vieraassa paikassa ja ottaa nokkaunet kesken leikkien. Aikaisemmasta ylikierroksilla riehuvasta, purevasta ja murisevasta pennusta ei ollut havaintoakaan... Lisäksi Pulmu "pääsi" pari kertaa trimmauspöydälle hammastarkastukseen. Melkoista räpistelyä se oli, mutta alku kuitenkin. 

Nyt pieni pihakoira on aivan naatti ja on nukkunut koko illan. Viikonlopun kokemuksia onkin hyvä kypsytellä parin päivän ajan ja viettää lokoisaa elämää rauhallisesti kotosalla. Mutta ei liian pitkään...